Herra nuhtelee kansaa. He ovat laiskoja ja tekevät turhanpäiväisiä tekoja. Vaati varmasti Haggailta paljon asettua vastakkain kansaa vastaan ja käskeä heitä rakentamaan temppeliä, mutta Herran sana on Herran sana ja sitä tulee kuuliaisesti totella! ”Näin sanoo Herra Sebaot: Ottakaa vaari teistänne.” (j.7)
” Minun on hopea, ja minun on kulta, sanoo Herra Sebaot.” (Hagg. 2:8)
Kaikki varat, mitä työssä käytettiin oli Herran ja ihmiset pitivät niistä vain huolen. Niinhän se on nykypäivänäkin (ainakin pitäisi olla), että ei mikään materia, raha etc. ole meidän vaan kaikki on saatu Jumalalta lahjaksi.
Sen olen saanut itse kokea konkreettisesti, kun uskoon tullessani minulla ei ollut mitään muuta, kuin Risti ja Raamattu, mutta rukoilemalla sain ja olen saanut kaiken tarvittavan ja välttämättömän (Matt. 6:31-34), vaikka eihän se aina siltä tunnu ja odotus on joskus vaativaa ja kivuliasta lihalle. Mutta usko ei olekaan tunteita tai lihan himoihin tyytymistä vaan elämistä Hengessä ja totuudessa! (Joh. 4:24)
” Mutta nyt ole luja, Serubbaabel, sanoo Herra, ja ole luja, Joosua, Joosadakin poika, ylimmäinen pappi, ja ole luja, maan koko kansa, sanoo Herra, ja tehkää työtä; sillä minä olen teidän kanssanne, sanoo Herra Sebaot." (Hagg. 2:4)
Meidän Jumalamme on erikoistunut mahdottomuuksiin!
Temppelin rakennusurakka, jonka Haggai sai Herralta tehtäväksi oli valtava urakka. Rakennustyö on aina Jumalan kansan tehtävä. Ei Jumala sitä itse tee, mutta Jumala antaa siihen siunauksen tai ottaa sen pois (Hagg 2:19).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti